Pohjoismainen kätilömerkki

Pohjoismaiden kätilöt ovat 1900-luvun alusta olleet läheisessä kosketuksessa toisiinsa osallistuen toistensa kokouksiin. Eri maiden kätilöjärjestöjen lehdissä on tiedotettu naapurimaiden ajankohtaisista asioista. Toinen maailmansota keskeytti yhteistoiminnan. Tuolloin virisi ajatus saada yhteinen merkki kaikille pohjoismaiden kätilöille, esimerkiksi "Elämänpuu", joka oli Tanskan kätilöiden merkissään käyttämä tunnus.

Ruotsin kätilöliiton saatua valtion vaakunaviranomaisilta vahvistuksen, ettei ollut esteitä "Elämänpuun" ottamiselle yhteiseksi ammattikuntatunnukseksi, tiedusteli Ruotsin liitto vuonna 1943 Tanskan kätilöliiton mielipidettä. Vastauskirjeessä tanskalaiset kiittivät kauniista ajatuksesta ja iloitsivat siitä, että pohjoismaiset kätilöt tapaavat tämän symbolin merkeissä. Kesti kuitenkin vielä vuosia, ennen kuin yksimielisyys saavutettiin.

Suomen Kätilöliiton yleisen kokouksen yhteydessä vuonna 1951 pidettiin Pohjoismaisen Kätilöliiton hallituksen kokous, jossa merkki yhteisesti hyväksyttiin.

Pohjoismaisessa merkissä on pyöreällä valkealla pohjalla kullattu "Elämänpuu". Merkkiä käytetään työpuvussa sekä suurissa kokouksissa ja juhlatilaisuuksissa siviiliasussa.

"Elämänpuu" - vertauskuvien aarteisto

Vihreän elämänpuun runko nousee kolmesta pääjuuresta haarautuakseen jälleen kolmeen päähaaraan. Smaragdinvihreiden lehtien lomassa riippuu neljä kultaista hedelmää, "toivelasta". Puun latvassa istuu kukko, "Gullenkamme", valppauden ja turvallisuuden vertauskuva. Kukko on symboli, jonka tehtävänä on muistuttaa kätilöitä jatkuvasti pysymään valppaina, jotta he voisivat luoda varmuutta ja turvallisuutta niihin, jotka ovat uskoneet itsensä heidän käsiinsä.

Puun latvus on kolmion muotoinen. Pyhän kolmiluvun tapaamme ihmiskunnan historiassa ja sukupolvien saatossa: menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus; mies, nainen, lapsi; lapsuus, nuoruus, vanhuus. Kolmio on hedelmällisyyden vertauskuva.

Pohjoismainen kätilömerkki.